Believe me, it was fucking emotional

IMG_20130712_142703

Britpop was the most vital, fun, exuberant, bright and universally creative era you can ever imagine. It was fucking emotional.

Viime päivien perusteella on kyllä taas todettava, että myös hän täällä on ihan fucking emotional. Ei siis mikään ihme, että tullaan niin hyvin toimeen, brittipoppi ja minä.

Kuva räpsäisy Uncut- ja NME-lehtien Britpop-erikoisnumerosta vuodelta 2005, Steve Sutherlandin artikkelista.

4 Comments

  1. Multa löytyy kans ne jotkut britpop-special numerot.. Se toinen niistä taisi tulla vähän myöhemmin, joskus 2008 muistaakseni. Löytyy vieläkin hyllyltä:) Noita erikoisnumeroita on välillä ihan pakko ostaa. viimeksi ostin v 2012 stone roses ja noel gallagher- lehdet. Oliko nyt sit uncut nekin kanssa.. Ei ainoastaan lukemisen takia mutta myös usein niihin liitetty upeita ja harvinaisia valokuvia sekä muita yllätyksellisiä juttuja!

    1. Joo, mulla on kans varmaan just se toinenkin jossain. Oliskohan se ollut Mojon? Tai en kyllä tarkalleen muista. Ja se uudehko Noel-lehti on mulla kans (punainen kans, Noel juo teetä?)! Viime vuonnakin taisi tulle joku perus-Q, jossa oli kuitenkin isosti fiilistelty juuri 90-lukua. Näihin on kyllä kiva aina palailla hakemaan inspiraatiota. Eikä todellakaan tarvi aina lukea – kuvat ja mainiot sitaatit usein jo riittävät.

  2. Ylipäänsä ilmiöt briteissä on olleet tuolta 80-luvulta 90-luvulle saakka ”fucking emotional”. Tämä koskee myös teknoaikakautta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s