Viisi kertaa kevät

Jes, tänään on vihdoin se päivä, kun uskallan sanoa, että on kevät!

Ja keväällä tarkoitan sellaista uuden syntymisen kautta tulevaa elossa olemisen ja pelottomuuden tunnetta, jota voi fiilistellä takki auki.

Näihin viiteen biisiin on tallennettu minusta onnistuneesti minun kevään (2017) fiilis.

TravisFlowers In The Window (2001)

Söpöilevä heräämisen, uuden nousun ja kukoistuksen biisi.

There is no reason to feel bad
But there are many seasons to feel glad, sad, mad
It’s just a bunch of feelings that we have to hold
But I am here to help you with the load

Wow look at you now
Flowers in the window
It’s such a lovely day

DovesThere Goes The Fear (2002)

Pienemmän pelkäämisen, vapauden, avonaisen parkan ja lennokkaan eteenpäinmenemisen tunnari. Kevätbiisien ruhtinas!

Ocean Colour SceneThe Day WeCaught The Train (1996)

Oh oh la la. Tässä on sellainen ihana vapaana ja elossa olemisen taika. Aurinkoa, tuulta, rannikkoa ja huolettomuutta.

StereophonicsDakota (2005)

Tämän tahtiin tekee mieli autoilla, pyöräillä tai juosta kevätauringossa. Raikas ja lennokas tunnelma, teksteissä lempeän rakkaudellinen ja raikas muisto nuoruudesta.

You made me feel like the one
The one

EgotrippiTällaisena iltana (2000)

Heipat sille yhdelle tyypille! Ja niin tämä talvella rikkoutunut sydän on päässyt yli ja sykkii taas, ja vielä ensisijaisesti tyypeistä tärkeimmälle – mulle itselle!

 

Millaisia kevätkappalerakkauksia sinulla on?

4 Vastausta

  1. Em Oo

    Dakota ja Tällaisena iltana sopivat minunkin kevätlistalleni. Jälkimmäisen terapeuttinen vaikutus koettiin jo kauan sitten, mutta edelleen se vie sinne keväisiin ”kyllä tää tästä” -tunnelmiin.

    Keväällä tuntuu parhaalta herättelevä ja kaunis musa, pienillä tanssittavilla vivahteille. Riehakkaisiin tunnelmiin siirrytään sitten helteillä.

    Näillä biiseillä on tätä kevättä viety eteenpäin.
    Richard Hawley – Seek It
    Keane – Silenced by the Night
    Ben Howard- Conrad
    Drake – Hold On, We’re Going Home
    Gorillaz – On Melancholy Hill

  2. Marco Lehmunen

    Dovesista tulikin mieleen, että en ole pitkään aikaan kuunnelut heidän ekaa pitkäsoittoa: Lost Soulsia. Lost Souls tuli soitettua puhki auton cd-soittimella, koska levy oli aina hanskalokerossa. Hyvä musiikki on aikakone, joka vie tiettyyn paikkaan ja aikaan…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s