Mull Historical Society – Wakelines

Colin-Mull-Historical-Taken-by-Soren-Kristensen1-1.jpg

Minun tämänhetkisistä suosikkikappaleista se ihan suosikein on tämä Mull Historical Societyn Wakelines. Kappale avaa skottiartisti Colin McIntyren aka Mull Historical Societyn juuri ilmestyneen samannimisen albumin. Levyn on tuottanut Bernard Butler – ja sen kyllä huomaa.

Ah, aivan erityisesti kappaleessa säväyttää sen sovitus ja tuotanto. Rakastan biisin soundeja, koko äänimaailmaa. Tarkkaa kuuntelua vaativia yksityiskohtia, Butlerin totaalisen eeppistä kitaraa. Kuulen biisissä paljon sitä samaa musikaalista täyteläisyyttä ja kerroksisuutta, Phil Spectoria huokuvaa tekemistä, mitä kuulen McAlmont & Butlerin Yes-kappaleessa. Myös biisin loppua kohti tapahtuva kasvu ja liki maaniseksi yltyvä meno ovat tuolta 90-luvun klassikolta tuttuja. Bernard Butlerin kädenjälki ja nerokkuus toteutuvat tällä kappaleella kyllä loisteliaasti.

Miten herttaista, että syksyn yllättävin biisirakkaus tulee tyypiltä, jota ihastelin kovasti kahden ensimmäisen levyn verran, mutta jonka kadotin 15 vuotta sitten. Voi osaisinpa sanallistaa paremmin sen, miten huikeana kappaleen kuulen.

Tämä biisi ansaitsisi sen.

Kuvat: Soren Kristensen, SOLK

2 Comments

  1. Erittäin hyvä ja tunteellinen analyysi. Olen nyt toistakymmentä kertaa kuunnellut ton biisin ja täytyy sanoa että tollanen euforinen ”Yes” – vertaus on kyllä aivan oikea. Sueden ekan version hajoamisen jälkeen Sound Of Mcalmont&Butler oli balsamia haavoille, ja samalla mietti Brettiä laulamassa niitä biisejä :) Vuosien varrella Bernard on oppinut sielukkuutta ja tiivistämistä, tässäkin kuuluu se. Voisko olla jopa vähä ”Friends & Lovers” tyyppistä soundia?

    1. Kiitos! Ja hyvä ajatus, että tässä on jo jotain sielukkuutta ja tiivistystä Butlerilta. Tykkään siitä, että vaikka tässä on eeppisyyttä, niin kappale pysyy koko ajan uskollisena aika simppelille popille. Ei tehdä isoutta ja jylhyyttä vain sen itsensä takia. Homma pysyy tiiviinä ja kasassa ja on siksi jotenkin niin viehättävä sekoitus naiivia pop-käsitystä ja butlermaista soulia ja orkestraalisuutta. :)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s