Luukku 12: Travis vuonna 2019

Travisin rakastaminen ei ole tainnut olla coolia enää aikoihin, liekö koskaan!

Mutta ai ai, mulle yhtye on kyllä aina ollut todella merkityksellinen. Mitä sitä kiistämään.

Monille skottibändin tuotanto tuntuu näyttäytyvän yhtenä harmittomana debyyttinä ja kahden hittialbumin mittaisena hyvänä kautena. Sen jälkeen ura tuntuu monien mielestä olleen pelkkää laskusuhdannetta. Tällaisella Travis-muijalla on tietenkin aivan eri käsitys.

Minun maailmassani yhtye on tehnyt hienon ja vähintäänkin tasaisen hyvän uran. Kahdeksan studioalbumin joukkoon mahtuu minun mielestäni noin kaksi heikompaa ja vähän epäonnistunutta levyä.

Ainoa syy siihen, miksi esimerkiksi vuoden 2007 mahtava The Boy with No Name -albumi tai vuonna 2013 ilmestynyt ihan lempparein Where You Stand -levy eivät kuulu listoille tai radiosoittoon, on se, ettei Travisin soittama pehmeä post-britpop ole ollut vuoden 2001 jälkeen suuren maailman mielestä kiinnostavaa. Tai trendikästä.

Yhtyeessä ja levyissä ei ole mitään vikaa.

Travis julkaisi albumin viimeksi vuonna 2016. Nyt, vuonna 2019 yhtye kunnioittaa 20-vuotiasta The Man Who -hittilevyään sekä tuoretta dokkariaan uudella kappaleella. Biisi ei nyt mikään yhtyeen huipuin ole, mutta voi että tuota videolla vilahtelevaa nostalgiaa! Tuntuupa ihanalta harmaantua samaan tahtiin Fran Healyn kanssa. (Sain vuonna 2019 ensimmäiset harmaat hiukseni.)

Kappale on tosiaan tehty yhtyeestä kertovan elokuvan sanansaattajaksi. Almost Fashionable – A Film About Travis -dokkari tullee laajempaan levitykseen ensi vuonna.

Erittäin travis (ja erittäin Miia) muuten tuo leffan nimi.

One Comment on “Luukku 12: Travis vuonna 2019

  1. En myöskään usko, että Traviksesta tykkääminen on milloinkaan ollut coolia :-D Se edustaa minusta samaa brittiläistä harmittomuusjatkumoa, jossa Traviksen jälkeen paistattelivat oman hetkensä ainakin Coldplay, Keane ja James Blunt. Ja jos nykyhetkeen loikataan, tekee mieli sanoa Ed Sheeran. Musiikilliset muotivirtaukset muuttuu, mutta Sheeran ammentaa melko isolla kauhalla samasta harmittoman lempeyden saavista.

    Erona muihin tietysti se, että Traviksesta tykkäsin aika paljon! Vaikka harmitonta onkin, Travis on riittävän usein tehnyt hyviä biisejä ja väistellyt haljua mitäänsanomattomuutta.

    Mulla tais jäädä vasta ensi vuoteen ne harmaat hiukset, mutta veikeää kyllä seurata Fran Healyn kautta että missä oma ikääntyminen saattaa olla menossa kymmenen vuoden kuluttua!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s