Elämäni levyt: DMA’s – Hills End

Australialaisen DMA’sin ensimmäinen levy Hills End täytti juuri viisi vuotta. Juhlan paikka! Vaikka albumi ei näin jälkikäteen katsottuna olekaan yhtyeen paras tähän mennessä, on levyn vau-vaikutus ollut valtaisa. Albumiin liittyy äärimmäisen vahvasti se erityinen ja ihana tunne siitä, kun pitkästä aikaa löytää uuden yhtyeen, joka kuulosta totaalisen omalta. Levyssä on uuden lempibändin debyytin taikaa, ainutlaatuisuutta ja tärkeyttä. Siksi se on parhaita ystäviäni ja löytyy oman elämäni avainlevyjen kaanonista.

DMA’s on parasta uutta brittipoppia ja yhtye, jota suosittelen kaikille uutta brittipoppia etsiville. Erityisesti tällä debyytillä yhtye ammentaa pääosin Oasis-rockista ja lädi-brittipopista, kahdella seuraavalla levyllä yhtyeen pop-kuvasto on sitten laajentunut hurjasti ja tekeminen saanut monipuolisuutta.

Hills Endin sellaisia britpop revival -tähtihetkiä ovat minusta avausraita Timeless, sitä seuraava Lay Down ja toisen puoliskon Melbourne. Ne insipiroituvat alkuaikojen oasiksenkaltaisuudesta. Kaunilla tavalla mykistävin on rauhallinen Step Up The Morphine, joka on monellakin tapaa jotenkin tosi prototyyppinen DMA’s-kappale. Sellainen kaunis ja herkkä brittirock-balladi. Kappale kertoo yhtyeen kitaristin Johnnyn kuolevaa tekevästä isoäidistä, ja on hieno sekoitus haikeutta ja surua, mutta toisaalta elämän ylistystä. Kappale on yksi yhtyeen parhaita ja hieno esimerkki siitä, kuinka yhtyeellä on korvaa herkkyydelle. Levyn kolmas raita Delete on myös DMA’s-klassikko, fanien suuri suosikki ja yksi yhtyeen lippulaivabiiseistä.

Hills Endin biisimateriaali on melko tasaista ja sen musiikillinen kuvasto tuntuu yhtyeen muihin albumeihin verrattuna suhteellisen yksipuoliselta. Levyn loputtua voi tuntua siltä, että osa albumin kappaleista hukkuu suureen biisimäärään. Siltä minustakin tuntui aluksi. Yksittäisten kappaleiden identitettien hahmottaminen ja löytäminen voi vaatia useita kuuntelukertoja ja levylle omistautumista.

Hills End on kuitenkin kestänyt hyvin aikaa. Vielä viiden vuoden jälkeenkin se tekee onnelliseksi ja mikä parasta: tuottaa uusia lempikappaleita! Vuosien varrella levyn kappaleet ovat alkaneet saada omia itsenäisiä identiteettejään ja erityispiirteitään – albumi ei tunnu enää yhdeltä pidennetyltä lädirock-biisiltä.

Tykkään nykyisin esimerkiksi siitä, miten pienenä alkava So We Know kasvaa isoksi tai miten Play It Out päättää levyn. Yhdeksi omaksi DMA’s-suosikikseni on aivan viime aikoina noussut herkkä Blown Away, joka vielä 2016 tuntui jotenkin oudon popilta. Nyt, kolmen DMA’s levyn jälkeen voi kuitenkin nähdä, että tuollaisesta pop-herkkyydestä on sittemmin tullut yhtyeen tavaramerkkijuttu ja aivan olennainen osa DMA’sin biisikavalkadia. Kappale on tavallaan saanut minun silmissä merkityksensä vasta nyt.

DMA’s on se yhtye jota suosittelen aina kun joku kaipaa kuullakseen uutta brittipoppia. Vaikka yhtye onkin liikahtanut debyytin jälkeen lädirockista kohti laajempaa pop-käsitystä, on sen ytimessä brittipop-ajan new ladismin ja Manchester-estetiikan toisintaminen – musiikillisen ja ulkomusiikillisen. Yhtye on hurjan suosittu Briteissä, lämpännyt esimerkiksi Liam Gallagheria ja rokannut Adidas SPZL -mallistoa. Courteenersin laulaja Liam Fray on todennut, että ”DMA’s are adopted Mancs”. Ehkä pikku juttuja, mutta samalla merkkejä siitä, että DMA’s on uutta brittipoppia, britpop revival.

Sillä siinä, mikä on uutta, tämän päivän brittipoppia, ei ole kyse vain musiikista – brittipophan ei ole musiikkigenre – vaan siitä, ovatko brittipoppareiksi, brittipop-mielisiksi, lädirokkareiksi tai vaikkapa moderneiksi kasuaaleiksi itsensä tuntevat ottaneet yhtyeen omakseen. Ihailunsa ja fiilistelynsä suojaan. Ja DMA’sin kohdalla näin on selvästi käynyt.

DMA’s ei siis ole vain hieno uusi bändi ja Hills End hienon uuden bändin debyyttilevy. DMA’s on identiteettiyhtye ja tapa kokea brittipoppia tässä ajassa. Ei nostalgisesti, vaan ihan oikeasti. DMA’s ja Hills End luovat uutta brittipop-kulttuuria.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s