The Libertines -nukketeatteri: Skint And Minted, osa 2

”Roger Sargent has given libs fans so much… truly the Main One if you ask me”, kommentoi eräs fani The Libertinesin Skint and Minted -nukketeatterin ensimmäistä osaa. Ja tottahan se on. Videot ohjannut Roger Sargent todella on aikamoinen the main one. Valokuvaaja ja elokuvantekijä on vuosien aikana viettänyt hurjasti aikaa yhtyeen kanssa, tallentanut bändi uran känteet, hyvät ja huonot kaudet.

Sargent tapasi bändin ensimmäisen kerran jo ennen sen Rough Trade -sopimusta, yhtyeen ensimmäisellä tämän lopullisen kokoonpanon keikalla. Sargent on siis jo semmoisen parikytvuotta tehnyt yhteistyötä bändin kanssa, valokuvannut yhtyettä, ohjannut yhtyeelle videoita. Vuoden 2010 paluun tallentanut There Are No Innocent Bystanders -dokkari on tietysti Sergantin ohjaama, viimeisimmän levyn kansitaide on myös Sargentin kädestä. Ylipäänsä Sergant on kerännyt ja luonut The Libertinesille ja The Libertinsesistä hurjasti visuaalista materiaalia. Ei siis ihme, että fanien mielestä Sargent on one of the lads.

Tässä yhtyeen tarinan kiteyttävän ja dranatisoivan nukketeatterin toinen osa – mahtava taas!

Osa 1 täällä.

Carl Barât & The Jackals @ The Circus 5.12.2015

carl

Voi glory days. Eihän tämä nyt ihan The Libertines ole, mutta käy mulle. The Libertines -legenda kolmosyhtyeineen on ilman legendalisää vähintäänkin mainio ja legendalisällä totaalisen must see.

Keikka-ajankohta tuntuu vähän hassulta. Jopa niin hassulta, että huomasin pelkääväni peruutusuutista kuukauden päivät. Let It Reign -levyn ilmestymisestä on jo pian vuosi, minkä lisäksi Barâtin keuloittaman The Libertinesin paluun olisi voinut luulla hallitsevan rokkarin aikatauluja. Mutta ei. Helsingin-keikka on osa yhtyeen Itä-Eurooppaan suuntautuvaa minikiertuetta – hyvä niin.

Koska en ole koskaan kirjoittanut blogiin nimenomaan tästä Barâtin musiikillisesta projektista (Dirty Pretty Thingsistä ja vuoden 2010 soololevystä ja muistaakseni kyllä), kiteytetään levy nyt jotenkin. Punk, pakollinen The Clash, paikoin ronskihko soitanta ja War Of The Roses -kappaleen torvet. Ja tietenkin maailman ihanin Carlos.

Tapahtuma Facebookissa

Elokuva: Svengali

Siitä on vierähtänyt jo tovi (8 kuukautta), kun kirjoitin tuolloin ilmestymäisillään olleesta Svengali-elokuvasta. Nyt tämä brittielokuva on viimein levittäytynyt teattereihin (ja ladattavaksi mm. iTunesiin), joten ihan pakko palata tarkistamaan, mikä olikaan homman nimi. Lopputulema sama kuin kuukausia sitten: nähä pitäs.

Mielenkiintoisen leffasta tekee tarinan (musiikkiin intohimoisesti suhtautuva ja parkassa laahusteleva walesiläisnuorukainen muuttaa Lontooseen manageroimaan YouTubesta löytämänsä ja uraansa vasta aloittelevan bändin menestykseen) lisäksi näytteljät: modernina modinakin tunnettu Martin Freeman on aina kiehtova, kuin myös This Is England -tuotannosta tuttu näyttelijätär Vicky McClure. Tämän blogin kaltaisessa kontekstissa olennaista lienee mainita myös elokuvassa as Himself -tyyliin vilahtavat Alan McGee ja muusikko Carl Barât.

Elokuvan nähneet ovat kuvailleet sitä sanoin funny, heartwarming, charming, smart ja beatiful British film. Ja turha varmaan erikseen mainita, että soundtrack on vautsi. Kuin myös muuten markkinointikikat, jotka ovat kuin suoraan brittiläisiltä rokkitähdiltä lainattuja: ensin taakse Fred Perry -brändin tuki, sitten spesiaalinäytöksiä Vespoillaan paikalle kurvaaville modmielisille ja lopuksi vielä päätähdet vieraiksi klassiseen Soccer AM -ohjelmaan.

Kyllähän tällainen olisi kiva nähdä, kun sitä This Is England ’90 -tarinan ilmestymistäkin saadaan vielä ilmeisesti tovi odottaa. Onneksi Svengali ilmestyy DVD:llekin jo 7.4.

Elokuvan Facebook-sivu