Viettämieni pikkujoulujen saldo tähän menessä on äärimmäisen vaatimaton. Perinteen mukaan jätin jälleen väliin työpaikan pikkujoulut. Liikaa hassuttelua, mietin.

Pari päivää sitten ilmestyi kuitenkin tämä kahden brittikomistuksen ja suuren idolini yhteisen Loose Tapestries -musiikkiprojektin joulutunnelmointi. Näin ja päätin, että jouluun asti aion kutsua kaikkia tapaamisia ja tapahtumia pikkujouluiksi. Ja ehkä samalla tehdä asioita vähän pienemmällä vakavuudella. Kasabianin Sergio Pizzornon ja kuvataiteilija-koomikko Noel Fielding cooliusarvot ovat yksittäin jo ihan hurjaa luokkaa ja yhdistettynä näköjään jotain sellaista, mikä saa himoamaan lisää joulua. Kappaleen loppupuolella kuultava näyttelijä Idris Elban räpäytys kruunaa minun vuoden 2015 joulun mielentilani, eikä se todellakaan ole vakavamielinen ja menneen vuoden ahdistama.

Minun tämän illan Carl Barât -etkoista tulikin just Kallion kovimmat kahden hengen brittipop-pikkujoulut. Tämä sinne jonnekin baggy- taikka madchesterputkeen, vaikkapa illan pakollisen The Farmin kylkeen.