HEY LYLA!Paul Draper – Things People Want
Posted on 25.7.2017
1990-luvun ja brittipop-kauden klassikkotulkitsija, Mansun-yhtyeen laulaja Paul Draper julkaisee elokuussa ensimmäisen soololevynsä, 14 vuotta yhtyeen hajoamisen jälkeen. Draper on kuvaillut Spooky Action -levyä jonkinlaiseksi puhdistumiseksi ja toipumislevyksi, jolle on tallentunut tuntemuksia sekä Mansun-vuosista, että ajasta yhtyeen hajoamisen jälkeen.
Things People Want on kelpo singlekappale. Vaikka sen maailma ei olekaan niin dramaattinen, sähköisä, sähäkkä ja jännittävällä tavalla cool mitä Mansun terävimmillään oli, on kappaleessa silti paljon tuttua musiikillista maisemaa.
Hienoa kuulla Cool Britannia -eran tärkeimpiä ääniä taas.
Brittipop numeroina 1
Posted on 4.5.2016
7000 – Oasiksen vuoden 1996 Knebworth-keikkojen guestlist sisälsi 7000 nimeä.
2 600 000 – Ihmismäärä, joka yritti saada lippuja noille samoisille keikoille. Puoli Suomea! Lippuja oli myynnissä 500 000, eli Oasis lämmittelijöineen soitti molempina iltoina 250 000 hengen yleisölle.
17 – Richard Oakesin ikä, kun hän liittyi Suedeen. No, oikeastaan Oakes oli 2 viikkoa vaille 18.
17.9.1994 – Päivä, kun Oakes liittyi Suedeen.
1 000 000 – Blurin basisti Alex James on kertonut juoneensa kolmen brittipopin hurjimusvuoden aikana samppanjaa yhteensä noin miljoonan punnan edestä. Tuo oli 0,1 % koko maan samppanjakulutuksesta.
15.1.1992 – Noel Gallagherin ensimmäinen keikka The Rain -yhtyeessä, josta myöhemmin tuli Oasis.
60 000 – Sueden Dog Man Star -levyn markkinointipudjetti vuonna 1994 oli 60 000 puntaa.
25 000 – Mansunin Taxloss-singlen (1997) promovideolla videon tuotantoryhmä heittelee Liverpool Streetin aseman ylätasanteelta maahan viiden punnan seteleitä yhteensä 25 000 punnan arvosta. Jokaiseen seteliin on kirjoitettu punaisella ”Taxlo$$”.
Kolme kertaa Suede-ish
Posted on 30.8.2015
Minua sivistettiin tänään. Opin, että Blossoms tulee Manchesteristä ja on hyvä, kantsis kuunnella. Sain linkin tähän yhtyeen tuoreimpaan Blown Rose -sinkkuun.
No kuuntelin ja mietin että ”Suede”.
Eli kirkkaasti jatkoon.
En ole kuunnellut Suedea intensiivisesti aikoihin, viimeisin maaninen Suede-jakso sijoittuu varmaankin 2014 kesään, kiitos Ruisrockin. Mutta nyt tuli pakottava tarve kuulla Brett Andersonin laulua. Tuo Blossomsin Tom Odgenin niin kovin Anderson-esque lauluääni vain vei Camdeniin ja vuoteen 93, minkäs teet.
Olen huomannut, että minua muistuttavat Suedestä ihan aina myös nämä kaksi yhtyeen aikalaistapausta, brittipopklassikkoa oikeastaan. Ensinnäkin Mansunin Taxloss (1997), joka on viehättävästi pikkaisen niin kuin Sueden Head Music -tunnelma sekä toiseksi Longpigsin Sally Dances (1996), jolla laulaja Crispin Huntin ääni värähtelee paikoin kuin Brettanilla konsanaan. Ja suedemäistä dramatiikkaakin on.
3 kertaa I Heard It Through the Grapevine
Posted on 22.2.2015
Tänään on kiinnostanut versiot, coverit ja päämäärätön musiikkisurffailu.
Marvin Gayen versio I Heard It Through the Grapevine -kappaleesta lienee kaikille tuttu, onhan tuo kai noin niin kuin virallisestikin valittu kaikkien aikojen hienoimpien kappaleiden joukkoon.
Päädyin tänään jonkinlaisen mielleyhtymäketjun päätteeksi kuuntelemaan kolmea eri tulkintaa kyseisestä kappaleesta – kaikki tämän blogin ja bloggarin elämäntyylin kannalta jollain tapaa relevantteja. Kaikki ovat myös ihastuttavalla tavalla erilaisia.
Tuossa Take It Easy, Marvin -versiossa on kyse dj/tuottaja/musiikityyppi Soundhogin tuotoksesta, jossa hän yhdistelee Marvin Gayeta brittipopyhtye Mansunin varhaistuotannon Take It Easy Chicken -biisiin. Niin vangitseva ja viileä (vaikka ei kyllä niin viileä kuin tuo Mansunin alkuperäinen, joka on kyllä aivan uskomaton kappale.)!
Kaiser Chiefsin versiointi on nopeatempoinen, poppi, poikamainen, höpsö ja soma. Amy Winehousen ja Paul Wellerin tulkinta puolestaan kypsä, sielukas ja elegantti – tietenkin. Timanttinen parivaljakko.
Soittolista: vuosi 2021
HEY LYLA! 